Ramadan on yhteisöllistä aikaa! Asumme kuitenkin maassa, jossa etäisyydet voivat olla pitkiä tai jotkut saattavat olla jopa paikkakuntansa ainoimpia muslimeita. Allekirjoittanut varttui Kuusamossa, missä asui tiedossani olevia muslimeita yhdessä vaiheessa kahden käden sormilla laskettava määrä. Lisäksi korona koettelee edelleen ja osa meistä joutuu edelleen välttämään tiivistä ihmiskontaktia tai ryhmiä.
Yksinäisyys on jokavuotinen keskustelun- ja huolenaihe sekä konkreettinen haaste. Muistan, kun asuin vielä viime vuonna Etelä-Koreassa pienessä paikkakunnassa, jossa ei minun eikä pitkään siellä asuneen äitini tiedossa ollut muita muslimeita, ajan olleen hieman erikoista. Yksinäisyyttä helpotti radiotoiminta, jota pystyi toteuttamaan maantieteelliseen sijaintiin katsomatta, ystävieni kanssa. Mutta oli eräs asia, joka sai mielen erityisen lämpimäksi.
Postikortti.
No, se oli eid-postikortti. Sellainen saapui Suomesta aina Koreaan asti! Ja silloin mietin: Miksi sitä ei voisi myös Ramadanina lähettää postikortteja?
Tahdoitpa muistaa perheenjäsentä, ystävää, kollegaa tai työntekijää, niin löydät varmasti sopivan kortin! Ja voit lähettää vaikka toiveen etäiftaareista ja muistuttaa, ettei toinen jää yksin!
Tehdään tästä Ramadanista sydäntä lämmittävä ja yhteisöllinen!
- Mellu